Allekirjoita vetoomus tasa-arvoisen yliopistohallinnon puolesta!

Jyväskylän yliopiston sisäistä hallintoa suunnitteleva työryhmä on valmistellut ehdotuksensa uudeksi johtosäännöksi yliopistolain ja yliopiston oikeudellisen aseman muuttuessa.  Lopullinen ehdotus Jyväskylän yliopiston uudeksi johtosäännöksi on luettavissa työryhmän verkkosivuilla.

Me allekirjoittaneet yliopistoyhteisön jäsenet vetoamme Jyväskylän yliopiston johtoon yliopistoyhteisön tasa-arvoisen itsehallinnon tunnustamiseksi uudessa johtosäännössä. Yliopistomme on suuren haasteen edessä hallinnollisten uudistusten astuessa voimaan. Selvitäkseen tästä haasteesta menestyksekkäästi yliopisto tarvitsee kehittämistyöhön koko yliopistoyhteisön asiantuntemuksen ja sitoutumisen.

Koko yliopistoyhteisön yhteinen etu on tunnustaa kaikkien yliopistoyhteisöön kuuluvien ryhmien tasavertaiset vaikutusmahdollisuudet yliopiston hallinnon kaikilla tasoilla. Tämä tunnustus tulee osoittaa kirjaamalla uuteen johtosääntöön seuraavat asiat:

• Yliopistokollegio tulee koostua yliopistoyhteisön ryhmistä siten, että ryhmät ovat edustettuna kollegiossa yhtä suurilla osuuksilla.
• Jokaisella yliopiston laitokselle tulee asettaa laitosneuvosto hoitamaan laitoksen hallintoa.

Vetoomuksemme perusteluina esitämme seuraavaa:

Yliopiston hallinnollisten muutosten myötä yliopistoyhteisön jäsenen täytyy kantaa entistä enemmän vastuuta omasta yliopistostaan. Vastuun kasvaessa täytyy samalla turvata yliopistoyhteisön jäsenten vaikutusmahdollisuudet omaan yliopistoonsa. On koko yliopistoyhteisön etu sitouttaa jokainen yliopistoyhteisön jäsen kehittämään yhdessä muutoksessa elävää yliopistoaan entistä parempaan suuntaan.

Asettamalla yliopistoyhteisön ryhmät keskenään eriarvoiseen asemaan yliopiston hallinnossa ei voida riittävästi taata yliopiston sisäistä yhtenäisyyttä ja yliopistoyhteisön sitoutumista uusiin hallinnollisiin järjestelyihin. Jokaisen yliopistoyhteisön ryhmän asiantuntemus tulee nähdä yliopiston hallinnossa ainutlaatuisena ja arvokkaana.

Yliopistokollegio tulee nähdä elimenä, joka edustaa yliopistoyhteisöä kokonaisuudessaan. Hallintoa suunnitelleen työryhmän esityksessä johtosäännöksi yliopistoyhteisön ryhmien väliset suhteet yliopistokollegiossa eivät ole yhtä suuret: professoreilla on 16 edustajaa, opetus- ja tutkimushenkilöstöllä sekä muulla henkilöstöllä on 10 edustajaa ja opiskelijoilla 8 edustajaa. Esitetty kokoonpano ei kuvasta yliopistoyhteisöä tasa-arvoisesti eikä takaa kaikille yliopistoyhteisön jäsenille tasavertaisia vaikutusmahdollisuuksia yliopiston hallinnon korkeimmalla tasolla.

Ehdotetussa johtosäännössä ei määritellä laitostason hallinnossa laitosneuvostojen asemaa. Laitosten korkeimmasta hallinnosta vastaa luonnoksessa laitoksen johtaja. Tällöin laitoksen yleisiä asioita käsittelevä laitoskokous jää ainoaksi johtosääntöön kirjatuksi tilaisuudeksi, jossa laitoksen henkilökunta ja opiskelijat voivat osallistua laitostason hallintoon. Laitosneuvostojen asema laitosjohtajien tukena on keskeistä erityisesti pitkäjänteisten päätösten legitimiteetin kannalta. Yliopiston tuottavuusohjelman myötä laitosten koko on kasvanut ja yksittäisten laitosten johdon tekemät päätökset koskettavat yhä suurempaa osaa yliopistoyhteisöstä. Laitosneuvostojen lakkauttaminen ei ole järkevää laitosten tehokkaan ja pitkäjänteisen toiminnan kannalta.

Hallituksen esityksessä uudeksi yliopistolaiksi vähennetään valtionhallinnon yliopistoihin kohdistuvaa ohjausta ja korostetaan yliopistojen hallinnollista autonomiaa. Yliopistoille annetaan oikeus säätää monista sisäisen organisaationsa kysymyksistä johtosäännöillä ja muilla vastaavilla määräyksillä lain suomissa puitteissa. Hallituksen esityksessä yliopistolaiksi johtosääntöjen merkitys yliopistojen sisäisen hallinnon vastuunjaon määrittelyssä nousee entistä keskeisemmäksi. Johtosäännöllä voidaan määrätä muun muassa yliopistokollegion koosta ja kokoonpanosta sekä laitosneuvostojen asemasta.

Yliopistokollegio on yliopistoyhteisön muodostama toimielin, jolla on yliopiston hallinnon korkein päätösvalta ja vastuu. Yliopistokollegion tehtäviin kuuluu hallituksen jäsenmäärästä ja toimikaudesta päättäminen sekä hallituksen yliopistoyhteisöön kuulumattomien jäsenten nimeäminen. Lisäksi yliopistokollegio muun muassa vahvistaa yliopiston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä päättää vahingonkorvauskanteen nostamista hallituksen jäsentä tai rehtoria vastaan.

Yliopistolakiluonnos määrää yliopistokollegion enintään 50 jäsenen suuruiseksi, joka määritellään tarkemmin johtosäännöllä. Johtosäännöillä määrätään myös  suhdeluvusta, jolla yliopistoyhteisön ryhmät valitsevat edustajansa yliopistokollegioon. Yliopistolakiluonnoksen perusteella kunkin ryhmän osuus tulee olla vähemmän kuin puolet yliopistokollegion koko jäsenmäärästä.

Taustaa 

Jyväskylän yliopiston hallintoa suunnitelleen työryhmän esityksessä uudeksi johtosäännöksi määrätään yliopistokollegion koosta ja kokoonpanosta seuraavaa:

Yliopistossa on yliopistokollegio, johon kuuluu 34 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Yliopistokollegion jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä 16 edustaa professoreita, 10 opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja muuta henkilöstöä sekä 8 opiskelijoita. (13 §)

Ryhmien väliset osuudet on esityksessä muodostettu lain sallimissa puitteissa lähes mahdollisimman epätasa-arvoisesti, kun professorikunnalla on hallussaan 16 paikkaa 34:stä. Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan lähes kaikissa muissa Suomen yliopistoissa ryhmien välinen tasaedustus yliopistokollegioissa tullaan kirjaamaan johtosääntöihin.

Laitosneuvostojen asemasta Jyväskylän yliopistossa määrätään hallintojohtosäännössä. Ne ovat yksi yliopiston hallintoa hoitavista elimistä, joita ei kuitenkaan ole kaikissa yliopiston tiedekunnissa ja laitoksissa. Laitosneuvoston tehtäviin kuuluu muun muassa laitoksen opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen, laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelman laatiminen sekä opetussuunnitelmista ja opiskelijamääristä päättäminen.

Laitosneuvostojen jäsenmäärästä ja kokoonpanosta päättää yliopiston hallitus. Niiden jäseniksi valitaan edustajat professoreiden, muun opetus- ja tutkimushenkilökunnan sekä opiskelijoiden joukosta. Laitosneuvostojen opiskelijajäsenet valitsee ylioppilaskunta, professorikunnan ja henkilökunnan edustajat valitaan yliopiston vaalijohtosäännön mukaisesti.

Jyväskylän yliopisto on tuottavuusohjelman puitteissa viime vuosina karsinut ainelaitoksia ja siten kasvattanut laitosten kokoa. Viimeisimmän yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan yliopisto on edeltävän kymmenen vuoden aikana lakkauttanut yhteensä 18 ainelaitosta.

Katso myös:

Hallituksen esitys uudeksi yliopistolaiksi: www.minedu.fi/export/sites/
default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/
Yliopistolaitoksen_uudistaminen/iitteet/HE_yliopistolaki.pdf

https://www.jyu.fi/hallinto/tyoryhmat/youud-sishallinto
https://www.jyu.fi/hallinto/lausunnot/pyynnot09/yliopistouudistus
https://www.jyu.fi/hallinto/suunnittelu/tts/tts/tts20092012.pdf/view