Malliekokylähanke - ensimmäinen vaihe 2004-2007

Kaksivuotisen pilottiprojektin kokemusten perusteella WAFD, INSEDA ja JYY yhdessä hankkeeseen valittujen maaseutukylien asukkaiden kanssa suunnittelivat malliekokylähankkeen (Development and Establishment of Indian Model Eco-Villages - MEVs). Hankkeen päämääränä on kestävä kehitys 12 malliekokylässä siten, että luonnonvaroja käytetään kestävästi ja energia tuotetaan edullisilla pienenmittakaavan uusituvan energian vaihtoehdoilla käyttäen paikallisia materiaaleja ja taitoja. Tavoitteena on luoda yhteisöllisiä ekokyliä, joissa ihmiset tietävät ympäristöönsä ja elinoloihinsa vaikuttavista seikoista ja pystyvät vaikuttamaan niihin demokraattisen päätöksenteon kautta. Toiminta parantaa ympäristön tilaa ja kyläläisten elämänlaatua, se lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja mahdollistaa perheille uusia toimeentulonlähteitä vähentäen näin köyhyyttä. Eniten hyötyvät naiset, joiden työtaakka kevenee ja altistuminen keittopaikkojen savukaasuille vähenee uusituvan energian ratkaisujen kautta.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (2004-2007) projektiin kuluvista kylistä kerättiin viitisenkymmentä vapaaehtoista, REEVOCia (Rural Energy and Ecological Volunteer Corps), joita on koulutettu toimimaan kyliensä tiedonvälittäjinä ympäristöasioissa. Nämä vapaaehtoiset miehet ja naiset ovat ekokylähankkeen selkäranka. Samalla kyliin on luotu teknisiä ratkaisuja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hankkeen ympäristökomponentteja ovat olleet kompostointi, keittiöpuutarhat, savuttomat liedet, Jatropha-kasvit (mm. öljyä ja biopolttoainetta), käymälät, biokaasuvoimalat, sadenvedenkeräämöt, aurinkokeittimet, aurinkopaneelit, biomassakuutiot ja luomuviljely. Kyläläiset ovat ottamassa hankkeen ympäristökomponentteja osaksi arkeaan.

Nainen punoo

Hankkeen sosiaalisilla rakenteilla on ollut merkittäviä vaikutuksia kylien asukkaiden elämään. Kyläkokousten, naisryhmien, REEVOC-tapaamisten, nuorten tyttöjen kerhojen ja nuorten ekokerhojen kautta kyläläiset ovat ensimmäistä kertaa tutustuneet demokraattisiin instituutioihin, joissa he itse vaikuttavat oman yhteisönsä hyvinvointiin. Hanke on lisännyt avoimuutta kylissä. Aikaisemmin eri kasteihin kuuluvat miehet ja naiset eivät kokoontuneet yhteen keskustelemaan kylän asioista. Nyt kyläläiset opettelevat yhdessä ottamaan vastuuta ja tekemään suunnitelmia malliekokylien kehittämiseksi.

Hanke vaikuttaa paitsi vapaaehtoisten elämään myös kaikkien 12 kylässä elävien noin 5000 ihmisen elämään.

Hankkeen aikana tapahtuneet muutokset

48 vapaaehtoista ovat aikaisempaa tietoisempia ympäristöasioista esimerkiksi keittopaikkojen savukaasujen terveys- ja ympäristövaikutuksista, lannan käyttömahdollisuudesta polttoaineena ja kasvillisuuden vaikutuksista eroosion ehkäisyyn.
22 grameen bandhu -biokaasuvoimalaa on rakennettu, ja ne ovat päivittäisessä käytössä.
12 naista on koulutettu punomaan bambukoreja biokaasuvoimaloita varten. Samalla naiset ansaitsevat hieman rahaa.
165 maanviljelijää on aloittanut luomu-viljelyn osalla maa-alastaan.
25000 jatropha-kasvia on kasvatettu. Kasvista saatavaa öljyä voidaan käyttää diesel-moottoreissa. Kasvi kasvaa jätemailla eivätkä sen osat kelpaa eläimille.
Nuorisoryhmä on opetettu tekemään maatalousjätteestä polttobrikettejä, jotka palavat noin 50 minuuttia ja soveltuvat näin polttoaineeksi ruuanvalmistukseen.
10 mahila mandals -naistenryhmää on opetellut keittiöpuutarhan hoitoa. Nyt he voivat tarjota perheilleen ravitsevampaa ruokaa esim. porkkanoita, herneitä ja papuja.
REEVOCit ovat valinneet keskuudestaan Managing committee -ryhmän, joka tekee hanketta koskevia päätöksiä.